Polyamoria : vastuullista monisuhteisuutta

Sivustomme pyrkii olemaan vertaistukiympäristö ja tietolähde polyamorisesti eli monisuhteisesti eläville ihmisille ja ihmisryhmille, heidän läheisilleen ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Mielestäme kahden ihmisen välinen, muut romanttiset ja seksuaaliset suhteet poissulkeva parisuhde ei ole ainoa pätevä tapa elää ja rakastaa. Monilla meistä on useita rakkaus- ja seksisuhteita ja monien meistä perheet ovat kovin toisennäköisiä kuin nykyisen kulttuurimme ja yhteiskuntamme kovasti ihailema kahden aikuisen ja näiden jälkeläisten muodostama ydinperhe.

Joillekuille monisuhteisuus on kutkuttava idea, joillekuille kokeilu, ja joillekuille kiinteä osa jokapäiväistä elämää ja arkea. Olemme kuitenkin usein tuomittu ihmissuhdevähemmistö, joten selkokielinen suomenkielinen tietolähde voi olla monille tarpeen.

Polyamoria-sanassa yhdistyy kreikan kielen sana poly joka merkitsee "useaa" ja latinan kielen sana amor joka merkitsee "rakkautta". Sananmukaisesti polyamoria siis kääntyy "useaksi rakkaudeksi" ja suomeksi voidaan puhua monisuhteisuudesta.

Sanalla viitataan sellaisiin kaikkien osapuolten yhteisymmärrykseen perustuviin intiimehin, seksuaalisiin ja romanttisiin suhteisiin joissa on enemmän kuin kaksi osapuolta tai joissa osapuolilla on rinnakkain useampia rakkaus- tai seksisuhteita.

Meidän mielestämme sellainen kahden ihmisen välinen parisuhde joka sulkee osapuoltensa elämästä pois mahdollisuuden muihin intiimeihin suhteisiin ei ole ainoa varteenotettava saati sitten ainoa hyväksyttävä malli. On olemassa myös muunlaisia yhtälailla vastuullisia vaihtoehtoja, jotka jotkut meistä kokevat itselleen sopivammaksi.

Tunnettuja malleja, jotka ovat tuttuja viimeistään länsimaiden 1960-lukuun liittyvistä kertomuksista, ovat niin sanotut avoimet suhteet tai vapaat suhteet, joissa ihmiset hakivat ja kokeilevat rajojaan rakkauden ja seksuaalisuuden suhteen. Vapaille suhteille oli tyypillistä se, että osapuolet sopivat että heillä on lupa pitää parisuhteensa ohella muita seksisuhteita ja joskus - vaan ei aina - myös rakkaussuhteita.

Vapaasta rakkaudesta ja hipeistä puhuttaessa muistetaan yleensä mainita se, että kyseinen elämäntapa ei toiminut: ihmiset ovat ihmisiä, mustasukkaisia ja kateellisia. Voi olla että merkittävä osa 'epätyypillisiä' ihmissuhdekuvioita kokeilleista koki uuden vapaan rakkauden ihanteen pidemmän päälle kestämättömäksi ihanteeksi omassa elämässään - ja kenties osa heistä elää edelleen avoimissa liitoissa. Moni tietää kokemuksesta että intiimien ihmissuhteiden ylläpitäminen voi olla haastavaa. Useamman suhteen läsnäolo saattaa lisätä tätä haasteellisuutta, eikä monisuhteisuus siis suinkaan välttämättä sovi kaikille ihmisille kaikissa elämäntilanteissa.

Polyamoria on tavallaan vuosikymmenien saatossa kehittynyt vapaan rakkauden päivitetty malli. Toisaalta polyamoriset suhteet eivät välttämättä ole sillä tavalla avoimia kuin avointen suhteiden ajatellaan usein olevan: polyamorinen suhdekuvio saattaa koostua vaikkapa neljän aikuisen ihmisen muodostamasta "perheestä" joka jakaa yhteisen kodin ja arjen, mutta joka osapuolten epätyypillisestä lukumäärästä huolimatta saattaa olla "suljettu", niin että osapuolet ovat sitoutuneet toisiinsa tavalla joka sulkee pois mahdollisuuden uusiin, nelikön ulkopuolisiin romanttisiin tai seksuaalisiin suhteisiin.

Polyamoriset suhteet voivat olla "avoimia" tai "suljettuja" ja niissä voi olla osapuolia niin paljon kuin tuntuu mielekkäältä - teoriassa rajattomasti. Suhteen säännöt muodostetaan suhteen sisällä ja niiden suhteen käydään usein keskustelua: mikä tuntuu osapuolista hyvältä, mikä ei.

Polyamorisissa suhteissa elävät ihmiset kutsuvat itseään usein 'polyamorisiksi' tai polyiksi, millä he ilmaisevat - tai siis millä me ilmaisemme - kokevamme polyamoriset suhteet itsellemme mahdolliseksi ellei toivottavaksi tavaksi järjestää ihmissuhteemme. Jotkut meistä kokevat haluttomuutta edes harkita muunlaista tapaa nykyisen tuntuessa niin toimivalta.

Ja aivan kuten vapaiden suhteiden kanssa - jotkut kokeilevat elää polyamorisesti, toteavat sen itselleen sopimattomaksi ja siirtyvät malliin jonka kokevat itselleen toimivaksi. Oppia ikä kaikki. Nostamme hattua kaikille joilla on elämässään rakkautta joka ei saa osapuoliaan voimaan huonosti vaan tukee, tyydyttää ja antaa voimaa!

Usein kysyttyjä kysymyksiä:

Onko polyamoria sama kuin polygamia?

Polygamia kuvaa "avioliiton muotoa, jossa yhdellä yksilöllä on useita puolisoita samanaikaisesti". Sitä esiintyy Wainakin kolmessa eri muodossa: polygynia (miehellä useita vaimoja), polyandria (naisella useita miehiä) ja ryhmäavioliitto (usean miehen ja usean naisen välinen liitto). Näistä muodoista polygynia on kaikkein yleisin".

Polygamia eli moniavioisuus on monissa kulttuureissa perinteiseen avioliittoinstituutioon kuuluva piirre, jossa tavallisesti miehellä on mahdollisuus ottaa useampia vaimoja jos hänellä on siihen varaa. Polygamiaa esiintyy nykyisin mm. tietyissä mormoniyhteisöissä, joissain osissa Länsi-Afrikkaa ja joissain arabivaltioissa.

Polyamoria taas on leimallisesti yhteydessä 1900-luvun jälkipuoliskolla länsimaissa tapahtuneeseen individualistisen eli yksilöiden valinnanvapautta korostavan vapaamielisyyden nousuun. Osa polyihmisistä toki elää avioliitossa tai sen kaltaisessa järjestelyssä, ja osa niistäkin jotka eivät elä avioliitossa kaipaavat mahdollisuutta ryhmäavioliiton solmimiseen. Monet polyihmisistä ovat kuitenkin myös kriittisiä avioliittoinstituutiota kohtaan ja kyseenalaistavat sen olemassaolon tarpeellisuuden.

Ehkä suurin ongelma käsitteen "polygamia" käytössä polyamorian yhteydessä on sen leimallinen yhteys erilaisiin sellaisiin kulttuuriperinteisiin jotka me koemme vieraiksi ja ikävällä tavalla konservatiivisiksi, ja joissa yksilöiden valinnanvapaus ja sukupuolten välinen tasa-arvo eivät toteudu nykyaikaisten länsimaisten arvojen mukaisesti.

Koetteko te lainkaan mustasukkaisuutta?

Jotkut meistä kokevat mustasukkaisuutta - toiset enemmän, toiset vähemmän. Mustasukkaisuuden kokeminen riippuu suhteen dynamiikasta ja sen osapuolille ominaisista tavoista tuntea ja kokea.

Monet meistä ovat havainneet että mustasukkaisuuden keskiössä on usein pelko tai epävarmuus: pelko kumppanin rakkauden tai huomion menettämisestä, pelko oman aseman menettämisestä kumppanin elämässä ja siitä ettei olekaan enää toiselle niin tärkeä kuin haluaisi olla.

Eri ihmiset kaipaavat erilaisia asioita kokeakseen olonsa miellyttäväksi ihmissuhteessa. Jotkut kaipaavat valtavaa määrää vakuuttelua ja erilaisia rakkaudenosoituksia, eri ihmiset erityylisiä. Ihmissuhteissa erittäin tärkeää onkin kommunikaatio ja sen oppiminen: meidän on hyvä oppia kertomaan toisillemme miltä meistä tuntuu ja mitä me kaipaamme ja koemme tarvitsevamme, ja toisaalta myös todella kuuntelemaan tarkkaavaisesti mitä kumppanimme kertovat meille omista tunteistaan.

Suhteen avoimuus ilman riittävän selkeää kommunikaatiota herättääkin helposti epävarmuuden ja hämmennyksen tuntemuksia. Useimmat meistä kaipaavat läheisissä suhteissaan jonkinlaista käsitystä siitä "missä mennään". Polyamoriasta kirjoittavat ja kokeneet ihmiset painottavatkin tavallisesti aivan oikein kommunikaation ja sen jatkuvan tietoisen opettelemisen ja kehittämisen suunnatonta tärkeyttä. Sen opetteleminen on lopulta jopa yllättävän haasteellista - mikä ei toisaalta ole suurikaan ihme kun otamme huomioon sen että useimmat meistä ovat elämänsä aikana oppineet piilottamaan todelliset, syvimmät tunteensa ja tottuneet niiden rehellisen, suoran ilmaisemisen sijaan pelaamaan erilaisia sosiaalisia pelejä.

Monet meistä voivat kokemuksesta kertoa että mustasukkaisuus on hirvittävän epämiellyttävä tunne. Useimmat polyamoriset ihmiset kuitenkin kokevat että meidän on mahdollista päästä yli ahdistavista epärationaalisista mustasukkaisista tunteista, aivan kuten meidän on mahdollista päästä yli epärationaalisista fobioista ja muista pelkotiloista. Joskus mustasukkaisuuden tunteet kuitenkin kertovat meille jotain suhteeseen liittyvistä todellisista ongelmista jotka vaativat käsittelemistä. Tunteita ei siis kannata yrittää tukahduttaa vaan tiedostaa ja käsitellä, ja niistä voi olla syytä keskustella suhteen osapuolten kesken.

Onko polyamoria pettämistä?

Pettämisestä puhutaan kun yksiavioisessa parisuhteessa tai suljetussa monikkosuhteessa elävällä henkilöllä on muita romanttisia tai seksuaalisia suhteita jotka tämä salaa kumppan(e)iltaan. Tällöin suhteeseen kuuluu yleisesti tiedossa oleva sääntö tai ajatus, jonka mukaan tällaiset suhteet eivät ole suotavia eikä ainakaan joku suhteen osapuolista koe sellaisia hyväksyttäväksi. Pettäjä kuitenkin toimii tavalla joka ei suhteen tois(t)en osapuol(t)en mielestä ole hyväksyttävä ja pyrkii salailemaan toimintaansa.

Pettäjä ei myöskään tyypillisesti hyväksy kumppanillaan muita suhteita siitä huolimatta että ottaa itselleen oikeuden sellaisiin.

Polyamoriset suhteet perustuvat kaikkien osapuolten selvästi ilmaistulle suostumukselle. Kaikki suhteen osapuolet tietävät olevansa polyamorisessa suhteessa eikä kukaan kuvittele muuta. Ihanteellisesti kaikki ovat myös tyytyväisiä asiain laitaan eikä kukaan toivoisi olevansa yksiavioisessa suhteessa jonkun osapuolen kanssa, sillä tällainen asetelma voi olla pidemmän päälle osallisilleen erittäin rankka kokemus.

Lyhyesti sanottuna: polyamoria ei ole pettämistä, mutta myös polyamorisissa suhteissa on mahdollista pettää. Keskeisiä ovat suhteen sisäiset sopimukset ja säännöt. Painotamme taas kerran avoimen kommunikaation tärkeyttä.

Asiaa tutkineet tahot väittävät että valtaosa ihmisistä pettää kumppaniaan ainakin jossain vaiheessa elämäänsä, ja että seksuaalinen ja romanttinen käyttäytyminen joka ei ole sidottu yksinomaan yhteen suhteeseen yhden ihmisen kanssa on ihmisille hyvin tavallista.

Joidenkin mielestä polyamoriaa voisikin olla mahdollista pitää eettisenä ja rehellisenä vaihtoehtona pettämiselle. Rehellisyys voi olla erittäin rankka tie, mutta niin myös salailu ja valehtelu ja siitä kiinni jääminen. Suosittelemme kokeilemaan ensimmäistä.

Onko parinvaihto polyamoriaa?

Parinvaihdoksi eli ns. swingingiksi kutsutaan toimintaa jossa pariskunnat - yleisimmin heteroseksuaaliset - "vaihtavat paria" esimerkiksi yksittäisen illan ajaksi ja harrastavat seksiä jonkun muun kuin oman puolisonsa kanssa. Toiminta on siis avoimen ei-yksiavioista ja perustuu osanottajien yhteisymmärrykseen.

Ei ole täysin perustelematonta pitää parinvaihtoa ja polyamoriaa toistensa sukulaisilmiöinä, ja polyihmiset voivat harrastaa swingingiä siinä missä parinvaihtoa harrastava pariskunta voi myös elää polyamorisesti. Kuitenkin siinä missä swinger-kulttuurissa painotetaan seksiä vaihtelevien kumppaneiden kanssa, polyihmisillä on tapana painottaa pysyvämpiä rinnakkaissuhteita.

Yhtäläisyysmerkkejä näiden kahden ilmiön välille ei siis kuitenkaan ole syytä vetää.

Kohtaavatko polyihmiset syrjintää?

Polyihmiset tuntuvat kohtaavan elämässään paljon samankaltaista kohtelua kuin mitä esimerkiksi monet tuhannet ei-heteroseksuaalisesti elävät ihmiset ovat joutuneet kohtaamaan: syrjintää, mitätöintiä, tuomitsemista sekä läheisten että vieraiden taholta - sekä pelon takia painetta salata polyamorisuuttaan. Nykyisin vaikuttaa siltä että monet ovat huomattavasti valmiimpia hyväksymään perheenjäsenensä homoseksuaalisuuden kuin polyamorisuuden.

'Polyfobiaan' liittyy usein sellaisia käsityksiä ja asenteita jotka saavat haltijansa tuomitsemaan yksiselkoisesti ei-yksiavoisen käyttäytymisen ja jotka estävät tätä näkemästä polyamoriaa sellaisena kuin mitä se voi olla: aikuisten ihmisten yhteisymmärrykseen perustuvaa seksuaalista ja romanttista käyttäytymistä joka ei loukkaa kenenkään oikeuksia.